Tekoälyllä tuotettu sisältö ja EU AI Act: mitä jokaisen sisällöntuottajan pitää tietää?

Tekoäly on nopeuttanut kuvien, videoiden ja muun aineiston tuotantoa merkittävästi viime vuosien aikana. Yhä suurempi osa sisällöstä syntyykin nykyään AI-avusteisesti. Samalla on noussut esiin uusi käytännön ongelma: mistä sisällön katsoja tietää, mikä on aitoa ja mikä on tuotettu tai muokattu tekoälyllä?

EU:n tekoälysäädös eli AI Act vastaa tähän läpinäkyvyysvelvoitteilla. Tekoälyllä tuotettua sisältöä koskevia 50 artiklan velvoitteita alettiin soveltaa 2.8.2026.

Tässä artikkelissa käymme läpi, missä tilanteissa tekoälyllä tuotettu sisältö tulee merkitä AI Actin mukaisesti ja miten varmistaa, että tieto tekoälyn käytöstä kulkee aineiston mukana silloinkin, kun sen luoja ja julkaisija ovat eri henkilöitä.

AI Act: Milloin tekoälyn käyttö tulee merkitä?

EU AI Actin läpinäkyvyysvelvoitteen mukaan sisältöä julkaisevan organisaation on ilmoitettava tekoälyn käytöstä silloin, kun kyseessä on:

• Syväväärennös, eli tekoälyllä tuotettu tai muokattu kuva, video tai ääni, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, esinettä, paikkaa, toimijaa tai tapahtumaa ja voi näyttää katsojasta aidolta.
• Yleistä etua koskeva teksti, joka on tuotettu tai muokattu tekoälyllä ilman ihmisen tarkistusta ja josta kukaan luonnollinen henkilö tai organisaatio ei kanna toimituksellista vastuuta.

Tekstin kohdalla näkyvää ilmoitusta ei vaadita, jos ihminen on tarkistanut sisällön ja organisaatio kantaa julkaisusta toimituksellisen vastuun. Kaikkea tekoälyllä tuotettua ei siis merkitä samalla tavalla. Esimerkiksi AI:n tekemä videon tekstitys ei lähtökohtaisesti kuulu saman ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuin sisältö, joka voi näyttää aidolta ja johtaa katsojaa harhaan.

Hyvä nyrkkisääntö on kysyä: voiko ihminen erehtyä pitämään sisältöä aitona? Jos vastaus on kyllä, AI-merkintä on paikallaan.

Organisaatio voi toki kertoa tekoälyn käytöstä laajemminkin kuin laki edellyttää. Selkeä ja yhdenmukainen toimintatapa helpottaa työtä ja vahvistaa sisältöjen läpinäkyvyyttä.

Miten merkata AI-sisältö: Millaisia tekoälymerkintöjä EU suosittelee?

EU on julkaissut kolme kuvaketta tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiseen:

• Peruskuvake: tekoälyä on käytetty sisällön tuottamiseen tai muokkaamiseen.

• Fully AI-Generated: koko sisältö on tuotettu tekoälyllä ilman ihmisen luomia osia tai toimituksellista tarkistusta. Pelkkää kehotteen kirjoittamista ei lasketa ihmisen luomaksi osaksi.

• Partially AI-Modified: hmisen luomaa sisältöä on osittain muokattu tekoälyllä.

EU suosittelee lisäämään kuvakkeen yhteyteen selkeän tekstimuotoisen selitteen. Merkinnän pitää olla havaittavissa viimeistään silloin, kun ihminen näkee sisällön ensimmäisen kerran, ja sen pitää säilyä näkyvissä myös silloin, kun sisältö ladataan tai jaetaan eteenpäin.

Suurin käytännön haaste syntyy ennen julkaisemista

Merkinnän lisääminen valmiiseen julkaisuun on harvoin vaikein vaihe. Vaikeampi kysymys on, miten julkaisija saa luotettavan tiedon tekoälyn käytöstä?

Kuvitellaan tavallinen tilanne. Graafinen suunnittelija luo kampanjakuvan tekoälyn avulla ja tallentaa sen yhteiseen kansioon. Markkinointitiimi julkaisee kuvan organisaation eri kanavissa. Jos tekoälyn käytöstä ei ole kirjattu tietoa aineiston yhteyteen, julkaisija joutuu selvittämään asian erikseen tai tekemään oletuksen.

Sama aineisto voi päätyä verkkosivulle, sosiaaliseen mediaan, uutiskirjeeseen, jälleenmyyjäportaaliin ja painettuun materiaaliin. Pelkkä maininta sähköpostissa tai projektinhallintatyökalussa ei pysy tiedoston mukana matkalla. Tarvitaan yksi tieto, joka kulkee aineiston mukana alusta loppuun.

Näin hallitset tekoälymerkintöjä DAM-järjestelmän avulla

Kun organisaation kaikki aineistot ovat keskitettynä omaan DAM-järjestelmään kuten ImageBank X:ään, voidaan aineistojen yhteyteen luoda metadatakenttä: “Aineistossa käytetty tekoälyä”. Kenttä voi olla yksinkertainen valintaruutu, jonka aineiston luoja tai tallentaja täyttää latauksen yhteydessä.

Käytännössä työnkulku etenee näin:

1. Sisällöntuottaja lataa aineiston ImageBank X:ään.
2. Hän valitsee metadatasta kohdan “Aineistossa käytetty tekoälyä”.
3. Tarvittaessa hän kirjaa, onko sisältö kokonaan tekoälyllä tuotettu vai osittain tekoälyllä muokattu.
4. Tieto säilyy aineiston yhteydessä ja näkyy kaikille, joilla on oikeus käyttää sitä.
5. Julkaisija tarkistaa tiedon ennen aineiston lataamista tai julkaisemista ja lisää kanavaan sopivan merkinnän.

Näin julkaisijan ei tarvitse etsiä tietoa viesteistä, kansioista tai tiedostonimistä. Hän näkee heti, missä aineistossa tekoälyä on käytetty ja mitä pitää tarkistaa ennen julkaisua. Sisällöntuottaja kirjaa tiedon kerran, julkaisija löytää sen silloin kun sitä tarvitaan.

Säilytä myös tekoälymerkinnät DAM-järjestelmässäsi

EU:n tekoälymerkintä -kuvakkeet kannattaa myös tallentaa omaan DAM-järjestelmään. Lisää kuvakkeiden yhteyteen selkeät käyttöohjeet ja rajaa tarvittaessa käyttöoikeudet niille tiimeille, jotka valmistelevat tai julkaisevat sisältöä.

Kun hyväksytyt kuvakkeet ja ohjeet löytyvät samasta paikasta kuin julkaistava aineisto, jokaisen tiimin ei tarvitse ladata niitä erikseen tai rakentaa omia versioitaan. Oikeat tiedostomuodot, värit ja selitteet ovat kaikkien saatavilla.

Yksi paikka. Yksi ohje. Sama käytäntö jokaiselle julkaisijalle.

Katso webinaari tekoälystä ja brändinhallinnasta

Tekoälymerkinnät ovat yksi osa vastuullista brändinhallintaa. Organisaation pitää huolehtia myös sisällön käyttöoikeuksista, brändin yhtenäisyydestä ja siitä, että hyväksytyt aineistot päätyvät oikeisiin kanaviin.

Webinaarissamme Brand management in the era of AI: opportunities and risks käsittelemme tekoälyn mahdollisuuksia ja riskejä brändiaineistojen hallinnassa. Saat käytännön näkökulmia siihen, miten tekoäly ja DAM nopeuttavat aineistojen organisointia, löydettävyyttä ja uudelleenkäyttöä niin, että hallinta säilyy omissa käsissäsi. Voit ladata tallenteen sähköpostiisi ilmaiseksi tästä.